Musiikki elokuvissa

Elokuviin luodaan tunnelmaa musiikilla ja joskus käy niin, että elokuvan musiikkista tulee varsinainen suosikki kun filmi pölyttynyt hyllyille.

Mykkäkuvien aikaan ei osattu laittaa ääntä filmille, mutta jo silloin musiikkia käytettiin luomaan tunnelmaa, joten filmiä siteerasi joukko soittajia, usein varsinkin pienolla säestäen filmin tapahtumia.

Suomalaisen elokuvamusiinkin sävellyksen aloitti varsinaisesti Georg Malmsten elokuvaan Meidän poikamme merellä vuonna 1933.

Toivo Kärki on laajassa tuotannossaan luonut myös elokuvamusiikkia, kuten Lentävä kalakukko. Esa Katajavuorelta syntyi musiikki mustavalkoiseen Kaunis Veera elokuvaan.

Ennen 1960-lukua elokuvien musiikki oli paljoltakin suuren orkesterin esittämää. Pian laulujen sanoitukset tulivat huomattavaksi osaksi elokuvan aihetta, ja kirjailijat itsekin alkoivat kehittämään sanoja musiikkiin. Näistä esimerkkinä on Akselin ja Elinan Häävalssi ja Rauno Lehtisen säveltämä Toiset meistä.

Lasten elokuvat ovat omalta osaltaan olleet hahmottamassa musiikkia. Muumi-sarjojen sävelet ovat tuttuja Muumi-faneille ja M.A Nummisen Herra Huu laulattaa yhä.

Elokuvista kimmonneita ikivihreitä ovat muun muassa kappaleet Säpinää kaupungin kaduilla ja Kauas pilvet karkaavat.

Nykyisin elokuvien juonta johdattelee niin kutsuttu soundtrack, joka on yhä tärkeämpi elokuvan menestykselle. Koska musiikin osa on usein tunnista jopa puoleen toista tuntia koko filmin kulun ajan, ei ole ihme, että hyviä sointuja jää soitettavaksi. Filmeissä on nykyään paljon musiikin soolo esityksiä, jotka menestyvän taiteilijan esittämänä tulevat suosituiksi populaari mediassa. Pitkältä listalta löytyvät Haaveet kaatuu elokuvasta Pahat pojat, Rakkauden haudalla elokuvasta Helmiä ja sikoja, sekä Mun koti ei oo täällä elokuvasta Sooloilua.

Hyvällä musiikilla voitetaan palkintoja ja yksi elokuvien palkinto kriteereistä on muiden muassa musiikki. Timo Hietalan musiikki palkittiin Jussi-palkinnolla vuonna 2012 parhaasta musiikista elokuvasta Hiljaisuus.

Suomessa elokuvamusiikin taso on korkea, sillä se on tehty ammattitaidolla ja herkkyydellä korostaen elokuvan tunnelmaa.